Willkommen auf den Seiten des Auswärtigen Amts
Suurlähetystön toimi- ja edustustilat
Residenssin puutarha © Saksan suurlähetystö Helsinki
Saksan liittotasavallan suurlähetystön tilat ovat sijainneet Helsingin Kuusisaaressa 1.7.1993 lähtien. Alun perin Kuusisaaressa oli vain muutama huvila, ja nykyisen suurlähetystön tontilla ollut huvila kuului Krogiuksen yrittäjäsuvulle.
Saksan silloinen asunto-, kaupunki- ja rakennusministeri allekirjoitti rakennussuunnitelman vuonna 1983. Vuosina 1985–1986 34 saksalaista ja suomalaista arkkitehtia osallistui suunnittelukilpailuun, jossa suurlähetystölle suunniteltiin toimistotilat ja suurlähettilään residenssi. Kilpailusta valittiin kuusi parasta, joista toisella luonnoskierroksella voittajaksi selvisi suomalainen arkkitehti Juha Leiviskä. Leiviskän luonnos sopii rakennusta ja tonttia ympäröivään luontoon ja sen erilaisiin muotoihin erityisen hyvin.
Kun tarvittavat geotekniset tutkimukset valmistuivat, rakennuslupa ja tarvittavat tarvikkeet saatiin hankituiksi, rakennustyöt aloitettiin 15.2.1991. Suurlähettiläs Hans Peter Bazing, rakennusvalvonnan päällikkö Barbara Jakubeit ja Saksan ulkoasiainministeriön edustaja Horst Palenberg valoivat suurlähetystörakennuksen ensimmäiset perustukset 31.5.1991. Perusrakenteiden valmistumista juhlittiin 8.5.1992. Toimistotilat otettiin käyttöön kesäkuussa 1993, ja residenssi oli muuttovalmis elokuussa 1993.
Tontti ja rakennus
Saksan suurlähetystön tontilla aiemmin sijainnut Krogiuksen suvulle kuulunut huvila oli ennen suurlähetystön rakentamista jouduttu purkamaan. Saksan liittotasavalta osti tontin vuonna 1981. Suuren, runsaspuisen tontin muodosta tunnistaa vieläkin sen alkuperäisen neliosaisen puutarhan. Rakenne haluttiin säilyttää, ja tontti jaettiin suurlähetystön tarpeisiin sopivaksi sisääntulo- ja oleskelualueeksi sekä kasvimaaksi ja puutarhaksi.
Arkkitehti Juha Leiviskä erotti suurlähetystön toimistotilat ja suurlähettilään residenssin ja loi siten rakennuskompleksin, joka sopii harmoonisesti ympäristöönsä kaikkine muotoineen, katoksineen ja terasseineen. Vaikutelmaa vahvistaa myös rakennuksen ulkopinnassa käytetty vaalea, saksalainen luonnonkivi.
Piha-alue
Toimistotilojen ja residenssin etualalla sijaitsee kahteen jaettu, aidattu sisäänajoväylä. Etupihalta pääsee toimistotilojen ja residenssin väliseen pihaan, joka yhdistää toimistotilat ja residenssin sekä muodostaa keskittymän rakennusten välille.
Tontilla aiemmin olleeseen huvilaan kuulunut puutarha ja vaahteroiden ja mäntyjen ympäröimä silloinen kasvimaa muodostavat nykyään residenssin ulkotilat. Katetut terassit tarjoavatkin vierailijoille oivan mahdollisuuden nauttia lämpimästä kesäpäivästä ympäröivän luonnon ja upeiden maisemien äärellä.
Puutarhaa koristaa kölniläisen taiteilijan Edgar Gutbubin kaksiosainen veistos. Veistos on suorakaiteen ja kolmion muotoisen kiven muodostelma. Punaisesta, pääosin kiillotetusta graniitista veistetty teos esittää geometristen perusmuotojen vuorovaikutusta. Gutbubin veistoksen lisäksi puutarhassa on 3,30 metriä korkea, müncheniläisen kuvanveistäjä Leo Kornbrustin teos, joka on tummasta Impala-graniitista. Teoksen sivut on hienoksi hiottuja, mikä korostaa teoksen samettista sävyä. Veistoksen terävät muodot muodostavat vastakohdan hienoksi hiotuille sivuille ja ympäröivän puutarhan muodoille.
Toimistotilat
Toimistotilat ja residenssi on suunniteltu vastaamaan käyttäjiensä tarpeita. Työhuoneiden ja odotus- sekä oleskelutilojen ikkunoista avautuvat upeat näkymät luontoon. Pitkiä käytäviä elävöitetään erilaisilla kulmilla, vaihtelevalla leveydellä ja valaistuksella. Synkiltä umpikujilta on onnistuttu välttymään. Nämä yksityiskohdat takaavat miellyttävät työolosuhteet.
Toimistotilojen seiniä koristavat taideteokset tuovat vaihteluvuutta:
- Suurlähettilään työhuonetta koristavat suomalaisen maalari Tommi Mäkelän työt. Teoksen värit ovat sopusoinnussa tilan muiden sävyjen kanssa.
- Kokoustilaan on ripustettu frankfurtilaisen taiteilija Christian Hanussekin teos. Se sopeutuu saumattomasti tilajärjestelyyn, vaikka – tai ehkä juuri siksi – se välttää toistamasta arkkitehtuurin sanelemia muotoja.
- Toimistotilojen pääportaikkoa koristavat karlsruhelaisen Elke Wreen maalaukset, joiden sinisen sävyt luovat tilaan avaruutta.
- Suurlähettilään työhuoneen edustan sohvaryhmän yhteydestä löytyy berliiniläisen Frank Badurin teoksia. Nekin sulautuvat upeasti rakennuksen hienostuneeseen ja kontruktiiviseen arkkitehtuuriín ja luovat tilaan sopivan värimaailman.
Rakennusten taideteokset
Seuraavien taiteilijoiden teokset löytyvät toimistotiloista, residenssistä ja puutarhasta:
- Frank Badur (s. 1944) suoritti opintonsa Berliinin taideyliopistossa kuvataiteiden tiedekunnassa. Hän on työskennellyt Saksan ja Suomen lisäksi Englannissa ja Yhdysvalloissa. Hän sai Mülheimer-kuvataidepalkinnon vuonna 1984 ja toimi vuosina 1985–2009 Berliinin kuvataideyliopiston professorina. (Hänen teoksiaan on ripustettu suurlähettilään työhuoneen sohvaryhmän yhteyteen).
- Edgar Gutbub (1940–2017) opiskeli Mannheimissa ja Berliinin taideyliopistossa. Hän sai Villa Romana -palkinnon Firenzessä vuonna 1972 ja toimi vuosina 1990–1991 vierailevana professorina Braunschweigin kuvataidekorkeakoulussa. (Hänen veistoksen komeilee suurlähetystön puutarhassa)
- Christian Hanussek (s. 1953) opiskeli Hollannin Haarlemissa sekä Frankfurtissa Städelschule-kuvataidekorkeakoulussa. Hän on saanut mm. Saksan teollisuusliitto BDI:n tukipalkinnon vuonna 1978 ja Frankfurtin taiteilijaseuran Vuoden taideteos -palkinnon vuonna 1985. (Hänen teoksensa löytyy kokoustilasta).
- Leo Kornbrust (1929–2021) opiskeli Münchenin kuvataideakatemiassa. Hänet kutsuttiin kuvanveiston ja arkkitehtuurin professoriksi Münchenin kuvataideakatemiaan vuonna 1978. Hän sai sekä Saarlandin taidepalkinnon että St. Wendelin kaupungin Mia-Münster-palkinnon vuonna 1985. (Residenssin puutarhassa pääsee ihasteleemaan hänen graniittiveistostaan)
- Tommi Mäkelä (s. 1954) opiskeli Helsingin vapaassa taidekoulussa 1970–1974 ja toimi siellä myöhemmin opettajana. Hän työskenteli vuosina 1984–1988 taideterapeuttina, ja oli vuodesta 1986 lähtien lehtori ja opettaja Helsingin kuvataideakatemiassa. (Suurlähettilään työhuoneen seiniä koristavat hänen teoksensa)
- Elke Wree (s. 1940) suoritti opintonsa Kielin yliopistossa, Karlsruhen taideakatemiassa sekä Berliinin kuvataidekorkeakoulussa. Hän avasi ateljeen Karlsruheen vuonna 1969. (Hänen teoksiaan löytyy toimistotilojen portaikon seiniltä)
- Frank M. Zeidler (s. 1952) opiskeli Berliinin taideyliopistossa ja Tübingenin yliopistossa. Hän sai vuonna 1979 Darmstadtin taiteilijoiden liiton palkinnon, vuonna 1990 Berliinin taidepalkinnon ja samana vuonna Berliinin taideyliopiston kuvataiteiden tiedekunnan tukipalkinnon. Hän toimi vuosina 1990 ja 1991 vierailevana professorina Johannes Gutenberg-yliopistossa Mainzissa. (Hänen kuusiosainen teossarja löytyy toimistotiloista)
- Sabine Franek-Koch (s. 1939) opiskeli Fred Thielerin opissa Berliinin kuvataideyliopistossa. Hän piti ensimmäisen itsenäisen näyttelynsä 1969 Pels-Leusden-galleriassa, Berliinissä. Hän asuu ja työskentelee Berliinissä ja Radegastissa. (Hänen teoksiaan pääsee ihastelemaan residenssissä: Züchte Raben, Nordland 3, Kalevala Wogenfahrer, Der rote Schneemann)
Arkkitehti Juha Leiviskä
Juha Leiviskä (1936-2023) perusti vuonna 1967 oman arkkitehtitoimistonsa. Hän työskenteli vuodesta 1987 lähtien Vilhelm Helanderin kumppanina heidän yhteisessä toimistossaan. Hän voitti monia suomalaisia arkkitehtuurikilpailuja ja hänen merkittävimpiin teoksiinsa kuuluvat Kouvolan kaupungintalo, joka on suunniteltu yhdessä Bertel Saarion kanssa, Kuopion Männistön kirkko ja Myyrmäen kirkko Vantaalla sekä Kirkkonummen seurakuntakeskus.
Lisäksi Leiviskä on restauroinut mm. Vanhan Ylioppilastalon, Säätytalon ja Villa Johannan Helsingissä. Muita Leiviskän töitä ovat kulttuuri- ja konferenssikeskus Addar Betlehemissä, kulttuuritalo Sandels Töölössä ja Helsingin yliopiston keskustakampuksella sijaitseva Svenska social- och kommunalhögskolanin uudisrakennus.
Vuonna 2008 Leiviskä sai italialaisen Accademia Nazionale dei Lincei -tiedeakatemian kansainvälisen Antonio Fertinelli -palkinnon. 250 000 euron suuruinen palkintoraha myönnettiin Leiviskälle kiitokseksi hänen saavutuksistaan arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun alalla.
Lisäksi Leiviskä sai mm. Pro Finlandia -mitalin (1992), Carlsbergin arkkitehtuuripalkinnon (1995) ja saksalaisen Henrik Steffen -palkinnon (2003). Nykyään Leiviskää pidetään yhtenä merkittävimmistä julkisten rakennusten suunnittelijoista Suomessa.