Venäjän hyökkäyssodan seuraukset vaikuttivat Saksan puheenjohtajuusvuoteen. Toukokuussa 2022 Venäjä erosi neuvostosta. Saksan puheenjohtajuuden keskeiseksi tavoitteeksi nousikin Itämeren maiden neuvoston tulevaisuuden uudelleen muovaaminen, koska neuvosto oli pitkään yksi viimeisistä yhteistyömuodoista Venäjän kanssa. Jäljelle jääneet jäsenmaat olivat yksimielisiä siitä, että Itämeren neuvostoa yhä tarvitaan. Se toimii foorumina poliittiselle vuoropuhelulle ja alueen käytännön yhteistyölle. Saksan puheenjohtajakauden aikana Itämeren maiden neuvosto onnistui muotoutumaan uudelleen luotettavaksi keskustelualustaksi, jolla ajankohtaisia poliittisia teemoja voidaan käsitellä.

Saksan puheenjohtajakauden kohokohta

oli neuvoston jäsenmaiden ulkoministerien ja EU:n kokous Wismarissa 1.–2. kesäkuuta. Kokouksessa käsiteltiin erityisesti resilienssiä, uusiutuvia energianlähteitä sekä Itämeren pohjaan jääneitä ampumatarvikejätteitä. Itämeren maiden neuvoston ulkoministerien 20. kokouksen valmistelun aikana toteutettiin lukuisia projekteja, tapaamisia ja aloitteita Saksan kolmeen ydinprioriteettiin liittyen.

Saksan prioriteetit puheenjohtajuusvuodelle – ampumatarvikejätteet, merituulivoima ja nuorison osallistuminen

Saksan puheenjohtajavuonna keskityttiin erityisesti kolmeen avainalueeseen, jotka vaikuttavat ihmisten arkielämän turvallisuuteen merkittävästi: Itämeren pohjaan jääneiden ampumatarvikkeiden poistaminen, merituulivoiman lisääminen sekä nuorten osallistumisen lisääminen.

Pelkästään maailmansotien aikaista ampumatarvikejätettä on jäänyt Itämeren pohjaan yli 400 000 tonnia, jonka lisäksi Itämeressä on 40 000 tonnia kemiallisten sodankäyntimateriaalien jäämiä. Nämä Itämeren ampumatarvikejätteet ovat valtava niin ihmistä kuin ympäristöäkin koskeva vaara ja haaste, joka saadaan ratkaistua vain rajat ylittävällä yhteistyöllä. Saksan pyrkimysten ansiosta Itämeren neuvoston maiden Wismarin-kokouksen päätösjulistuksessa tämä tunnustetaankin ensimmäistä kertaa alueelliseksi ongelmaksi, joka Itämeren maiden tulee ratkaista yhdessä. Saksan puheenjohtajuuden aikana, joulukuussa 2022, järjestettiinkin Kielissä monialainen keskustelutilaisuus eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi Saksa käynnisti kiireellisen 100 miljoonan euron ohjelman ampumatarvikejätteen poistamiseksi Itä- ja Pohjanmereltä.

Venäjän hyökkäyssodan myötä Euroopan energiariippumattomuus muodostui välttämättömäksi. Sitä lähdettiin tavoittelemaan Saksan puheenjohtajakauden toisella prioriteetilla, merituulivoiman rakentamisella. Niin kutsutussa ”Berliinin julkilausumassa” Itämeren maiden neuvoston jäsenmaat korostavat merituulivoiman lisäämisen turvallisuuspoliittista välttämättömyyttä. Jäsenmaat ottivat kunnianhimoiseksi tavoitteekseen lisätä merituulivoimaa vuoteen 2030 mennessä niin, että merituulivoiman tuottaman energian määrä seitsenkertaistuu.

Jotta nämä poliittiset tavoitteet noteerattaisiin myös yksityisellä sektorilla, Saksan ulkoministeriö järjesti yhdessä Tanskan kanssa 9. toukokuuta 2023 Baltic Offshore Wind Forum -tapahtuman. Noin 300 osallistujaa lähes kaikista neuvoston jäsenmaista – politiikan, hallinnon, talouden ja kansallisyhteiskunnan edustajat kokoontuivat Saksan ulkoministeriöön keskustelemaan merituulivoimasta. Foorumin avasi ulkoministeri Annalena Baerbock yhdessä tanskalaisen ja suomalaisen kollegansa kanssa.

Nuorten kohtaaminen

Niin kuin muuallakin, myös Itämeren alueella nuoret ovat tulevaisuutemme. Nuorten osallistuminen ja heidän ideoidensa huomioiminen, kun Euroopan haasteille muodostetaan vastauksia, on erityisen tärkeää. Saksan ulkoministeriö kehitti Baltic Sea Region Youth Forum (BSRYF) -foorumia, joka tarjoaa ja organisoi erilaisia formaatteja nuorille. Yksi tällaisista formaateista on Baltic Sea Youth Dialogue (BSYD), joka järjestettiin marraskuussa 2022 teemanaan väestönsuojelu. Ennen Wismarin-kokousta ulkoministeriö järjesti toukokuun 2023 lopussa yhdessä BSRYF:n kanssa CBSS Youth Ministerial -nuorisotapahtuman, johon osallistui 30 nuorta Itämeren neuvoston jäsenmaista. Nuoret pohtivat Berliinin projektityöpajoissa yhteiskuntien resilienssiä ja käsittelivät konkreettisia ideoita. Aiheina olivat esimerkiksi desinformaation torjunta, nuorten vahvempi osallistuminen kansalaistoimintaan väestönsuojelun saralla sekä ihmiskaupan tunnistaminen ja torjunta. Nuorista osallistujista viisi pääsi esittelemään CBSS Youth Ministerialin tulokset Wismarin-kokoukseen osallistuville ulkoministereille.