Willkommen auf den Seiten des Auswärtigen Amts

G7: Yhteistyö yhteisten arvojen pohjalta

Das deutsche G7-Logo in blau auf weißem Hintergrund.

Logo der deutschen G7-Präsidentschaft 2022, © Bundesregierung

01.01.2022 - Artikkelit

Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada ja Yhdysvallat työskentelevät G7-ryhmässä, jonka aiheina ovat maailmantalous, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kehitys ja ilmasto. G7-ryhmän puheenjohtajuus siirtyi Saksalle tammikuussa 2022. 

Saksan G7-puheenjohtajuus
G7-puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. Puheenjohtajuus siirtyi Isolta-Britannialta Saksalle 1. tammikuuta 2022. Saksan puheenjohtajuusohjelmassa keskeisinä aiheina ovat muun muassa johdonmukainen sitoutuminen avoimiin ja joustaviin demokraattisiin yhteiskuntiin ja ihmisoikeuksiin, vahvojen liittoumien luominen ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi sekä globaalin terveyden ja kehitysyhteistyökumppanuuksien kestävän kehityksen ja infrastruktuurin laajentamisen edistäminen. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten kriisien tiiviin koordinoinnin lisäksi G7-maiden ulkoministerit asettavat lisäprioriteetteja ennaltaehkäisyn- ja muutosohjelman muodossa. Vuoden 2023 puheenjohtajuus siirtyy Japanille.   

G7-prosessi: Enemmän kuin vuotuinen huippukokous
Näkyvin osa prosessia on puheenjohtajakauden puolivälissä pidettävä vuotuinen huippukokous, johon puheenjohtajamaa kutsuu jäsenmaiden johtajat. Huippukokoukset tarjoavat jäsenmaille tilaisuuden vaihtaa näkemyksiä ja käynnistää yhteisiä aloitteita. Seuraava G7-huippukokous järjestetään 26.–28.6.2022 Elmaun linnassa Baijerin Alpeilla.

G7-maiden ulkoministerien kokouksia on järjestetty YK:n yleiskokouksen yhteydessä vuodesta 1984 lähtien. Toukokuusta 1998 alkaen alettiin järjestää ylimääräinen kokous, jossa yleensä hyväksytään laaja tiedoksianto ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Viime aikoina huippukokouksiin on enenevissä määrin kutsuttu vierailijoita, jotta näkemysten vaihto voi laajentua. Lisäksi ulkoministerit sopivat asioista tiiviisti ja säännöllisesti G7-ryhmän aihekohtaisissa työryhmissä. Ulkomaanedustusto tukee myös liittokanslerinvirastossa toimivaa G7-pääneuvottelijoiden osastoa (saks. G7-Sherpastab) ulkosuhteisiin liittyvissä eri ministeriöiden välisissä asioissa niin kutsutun FASS:in (Foreign Affairs Sous Sherpas) kautta. 

Ministeriöiden toimilinjojen kattavien aihepiirien valikoima
Alussa keskityttiin taloudellisiin ja rahapoliittisiin kysymyksiin. Käsiteltävät aiheet ovat laajentuneet voimakkaasti: valtion ja hallitusten päämiesten toimintalinjojen lisäksi aihepiireinä ovat muun muassa ulko- ja sisäpoliittiset asiat, digitalisaatio ja teknologia, elinkeino, terveys, kauppa, ilmasto, energia ja liikenne.  

G7: Arvokumppani vuodesta 1975
Maailmantalous muuttui 1970-luvulla merkittävästi: ensimmäinen öljykriisi ravisutti markkinoita ja kiinteän valuuttakurssin järjestelmä osoitti kasvavalla maailmankaupalla yhä suuremmat kipukohdat. Siksi Ranskan, Saksan, Italian, Japanin, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen johtajat kokoontuivat ensi kertaa vuonna 1975 Ranskan Rabouilletin linnassa maailmantalouden huippukokoukseen. Kanadan liittyminen seuraavana vuonna teki G7-ryhmästä kokonaisen. Euroopan unioni on osallistunut vuotuiseen kokoukseen vuodesta 1977 lähtien. Venäjä oli jäsen vuodesta 1998 aina Krimin laittomaan valloitukseen vuoteen 2014 asti.

G7 tarjoaa myös keskustelukanavan epämuodollisten – ja näin ollen hyvin avoimien – näkemysten vaihdolle ajankohtaisista haasteista. Yhteiset arvot yhdistävät G7-ryhmään osallistuvia taloudellisesti vahvoja demokratioita ja mahdollistavat selkeän kannanoton esimerkiksi akuutteihin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kriiseihin. G7 ei ole kansainvälinen järjestö, eikä sillä ole kiinteitä rakenteita, mutta puheenjohtajavaltio järjestää etenkin ministerikokousten ja huippukokouksen valmistelun työryhmissä.

sivun alkuun