Willkommen auf den Seiten des Auswärtigen Amts

Katsaus Saksan EU-puheenjohtajakauteen: Yhdessä vahvempaa Eurooppaa rakentamassa

Saksan EU-puheenjohtajuuden virallinen logo

Saksan EU-puheenjohtajuuden virallinen logo, © Saksan liittohallitus

09.11.2020 - Artikkelit

Korona, talousarvio, oikeusvaltio, ilmasto: poliittisesti työntäyteisen puolivuotisen puheenjohtajakautensa aikana Saksa vahvisti EU:ta sekä sisäisesti että ulospäin.


Saksan puheenjohtajakautta EU:n neuvostossa leimasi taistelu koronapandemiaa vastaan. EU eteni kuitenkin ratkaisevasti muissakin keskeisissä asioissa toimimalla sisäisesti solidaarisesti ja ulospäin yhtenäisesti.

Taistelu koronaa vastaan

EU pitää yhtä taistelussa covid-19:ää vastaan: rokote on saatu kehitettyä, hankittua ja jaettua ennätysajassa myös monen eurooppalaisen tiedemiehen ja -naisen ja eurooppalaisen tutkimustyön ansiosta. Nyt EU:ssa ollaan etenemässä rokotusvaiheeseen. Kaikilla EU:n kansalaisilla on mahdollisuus saada rokotus lähitulevaisuudessa, mikä on ratkaiseva askel pois pandemiasta. Saksa haluaa, että EU toimittaa rokotteita myös erityisen avun tarpeessa oleviin maihin. Neuvoston puheenjohtajana Saksa onnistui myös vahvistamaan pandemian torjunnan EU:n laajuista koordinointia EU:n laajuisella riskikartalla, yhtenäisillä kolmansia maita koskevilla maahantulosäännöksillä ja testausstrategoiden ja jäljittämisen yhteisellä kehittämisellä. Koronaviruksen puhjettua Saksa on ottanut naapurimaista vastaan yli 260 tehohoitopotilasta ja hoitanut heitä. Sen lisäksi kumppanimaille EU:ssa on toimitettu paljon avustustarvikkeita kuten maskeja ja hengityskoneita.

Monivuotinen rahoituskehys ja „Next Generation EU“ -väline

EU hyväksyi pitkien neuvottelujen päätteeksi ja Saksan ja Ranskan yhteisen ehdotuksen pohjalta paketin monivuotisesta rahoituskehyksestä (usean vuoden talousarvio) ja jälleenrakennusrahoituksesta. Sen tarkoitus on vahvistaa EU:ta koronapandemian jälkeen. „Next Generation EU“ -jälleenrakennusrahasto on 750 miljardin euron suuruinen uusi väline, jonka tarkoitus on tarjota kansalaisille apua nopeasti. Se on suunnattu ennen kaikkia maille, joten kärsivät covid-19:n seurauksista erityisen paljon. Lisäksi laadittiin 1,07 miljardia euroa kattava monivuotinen rahoituskehys seuraaville seitsemälle vuodelle. Sen painopisteitä: lisää rahaa terveydelle, ilmastonsuojelulle, digitalisaatioon ja nuorisovaihtoon.

Uudessa talousarviossa on vielä yksi uudistus: EU-varat sidotaan siinä ensimmäistä kertaa oikeusvaltiostandardien noudattamiseen. Saksa teki asian eteen töitä intensiivisesti viime hetkeen saakka. Paketti valmistelee EU:ta vihreää ja innovatiivista tulevaisuutta varten – ja vahvistaa eurooppalaisia arvoja.

Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen

Oikeusvaltioperiaate on perusta EU:n arvoyhteisölle, jossa kansalaiset nauttivat vapauksiensa ja oikeuksiensa suojelusta. Tästä syystä Saksa käynnisti puheenjohtajakaudellaan EU:n neuvostossa uuden oikeusvaltiovuoropuhelun EU-kumppaneiden kesken. Tavoitteena on käydä rehellistä keskustelua yhteisen oikeusvaltiokäsityksen vahvistamiseksi EU:ssa. Kaikki valtiot vaihtoivat „horisontaalisessa“ keskustelussa näkemyksiä oikeusvaltioperiaatteen yleisestä tilasta EU:ssa. Toisessa keskustelussa käytiin läpi tilannetta ensimmäisissä viidessä jäsenvaltiossa, ja ajan mittaan tulee kunkin jäsenvaltion vuoro. Tämän oikeusvaltiotarkastuksen tarkoitus on kirkastaa yhteistä näkemystä asiasta ja havaita ongelmalliset kehityssuunnat ajoissa. Portugali jatkaa vuoropuhelua omalla EU-puheenjohtajakaudellaan.

Eurooppalainen suvereenius

Saksa panostaa Euroopan unioniin, joka vahvistaa toimintakykyään ja luomisvoimaansa muun muassa turvallisuuden, teknologian ja digitalisaation sekä kauppa- tai rahapolitiikan alalla. EU yhdistää voimansa ja toimii erityisesti ulospäin yhtenäisenä, koska kansallisvaltiot eivät pysty suurvaltakilpailussa enää omin voimin muovaamaan maailmanjärjestystä. Turvallisuuspolitiikan alalla Saksa pani puheenjohtajakaudellaan alulle eräänlaisen „strategisen kompassin“: EU:n jäsenvaltiot keskustelevat turvallisuus- ja puolustuskysymyksistä kohdennetusti uhka-analyysin pohjalta ja määrittävät yhteisen suunnan. Myös nk. pysyvän rakenteellisen yhteistyön alalla Saksa sai vietyä pitkälliset neuvottelut menestyksekkäästi päätökseen: jatkossa myös EU:n ulkopuoliset maat voivat osallistua tähän liittyviin EU:n turvallisuus- ja puolustushankkeisiin. Se vahvistaa myös Naton eurooppalaista pilaria ja EU:n ja Naton yhteistyötä.

Konflikteja ei koskaan voi kuitenkaan ratkaista pelkästään sotilaallisin keinoin – Saksa edistää ja vahvistaa siviilikriisinhallintaa kestävän rauhan puolesta keskeisenä osana yhteistä eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Berliiniin perustettu siviilikriisinhallintakeskus on osoitus Saksan hallituksen panostuksesta asiaan. EU:n jäsenvaltiot kokoavat sinne yhdessä kumppaneidensa kanssa keräämäänsä tietoa ja kouluttavat henkilökuntaa EU:n siviilioperaatioiden kehittämiseksi.

EU: edelläkävijä ilmastonsuojelussa

Eurooppa on edelleen myös ilmastonsuojelun edelläkävijä: EU aikoo pienentää hiilidioksidipäästöjään vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2050 mennessä Euroopan on tarkoitus olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Saksan hallitus onnistui puheenjohtajakaudellaan pyrkimyksessään kirjata nämä tavoitteet euroopalaiseen ilmastolakiin. Tavoitteet  ovat kunnianhimoisia, mutta ne tarjoavat samalla suuria mahdollisuuksia: muutosprosessin entistä kestävämmäksi on tarkoitus maksaa itsensä taloudellisesti takaisin. Lisäksi vähintään 30 prosenttia EU:n menoista seuraavien seitsemän vuoden aikana on tarkoitus käyttää ilmastonsuojeluun. Yhdessä kestävän jälleenrakennuksen, vihreän elpymisen puolesta.

Ihmisoikeuksiin ja konfliktienratkaisuun panostaminen

EU on hyväksynyt uuden poliittisen välineen vakavimpia ihmisoikeusloukkauksia, kuten kidutusta, orjuutta ja järjestelmällistä seksuaalista väkivaltaa vastaan: EU voi välittömästi langettaa maahantulokieltoja tai jäädyttää henkilöiden omaisuutta ihmisoikeuksia koskevan pakotejärjestelmänsä avulla. Saksa teki EU:ssa asian eteen erityisen paljon työtä.

Yhtä tärkeää konfliktien ratkaisun kannalta on myös sovittelu. Konfliktien osapuolten välisen sovittelun avulla on saatu alulle esimerkiksi rauhanneuvottelut Libyassa. Saksa vei tätä välinettä puheenjohtajakaudellaan myös Euroopassa eteenpäin: EU:n ulkoministerit hyväksyivät uuden sovittelukonseptin. Sen avulla EU:n neuvosto voi ensimmäistä kertaa päättää omista operaatioistaan – vahvan EU:n puolesta globaalina rauhantekijänä.

Globaalit kumppanit ja trio-puheenjohtajuus

Multilateralismi, demokratia ja avoin kauppa yhteisenä kompassina: EU vahvistaa suhteitaan tärkeisiin alueisiin. EU ja Kaakkois-Aasian ASEAN-maat ovat nyt strategisia kumppaneita. Saksa toimii tällä hetkellä entistä vahvemmin indopasifisella alueella. EU järjesti myös suuren virtuaalisen konferenssin Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden kanssa. Yhteisiä tavoitteita ovat ilmastonsuojelu, luonnon monimuotoisuus, kestävä taloudenhoito ja arvopohjainen digitalisaatio. USA:lle EU teki uuden tarjouksen – tarjouksen „New Dealistä“ Bidenin hallinnon kanssa. Sen tavoitteena on mm. sääntöpohjaisen järjestyksen vahvistaminen ja transatlanttisen kumppanuuden elvyttäminen.

Portugali ja Slovenia: kumppanit trio-puheenjohtajuudessa

Jatkuvuus on erityisen tärkeää pyrittäessä saamaan EU:ssa isoja asioita aikaan. Olipa puheenjohtajavuorossa mikä maa tahansa, ratkaisuja suuriin kysymyksiin, kuten oikeusvaltioperiaate, muuttoliike tai ilmastonsuojelu, on vietävä poliittisesti jatkuvasti eteenpäin. Kaikkia uudistuksia ei saada puolessa vuodessa päätökseen. Saksa tekeekin puolentoista vuoden ajan erityisen tiivistä yhteistyötä Portugalin ja Slovenian kanssa, jotka ovat EU:n neuvoston puheenjohtajavuorossa Saksan jälkeen. Portugali jatkaa 1.1.2021 alkaen useita aloitteita, kuten oikeusvaltiovuoropuhelua.

sivun alkuun