Seuraavan vuoden ajan Saksa toimii neuvoston puheenjohtajana. Itämeren valtioiden neuvosto on valtioiden välinen järjestö, johon kuuluu 10 jäsenvaltiota ja Euroopan unioni.

Neuvosto perustetiin vuonna 1992 Saksan ja Tanskan aloitteesta. Tavoitteena oli estää Itämeren alueen jakautuminen. Tarkoitus oli perustaa muutama vuosi kylmän sodan päättymisen jälkeen alueellisen yhteistyön alusta. Hyvin konkreettisten projektien avulla, esimerkiksi taloudellisen kehityksen alalla, Itämeren valtioita olisi saatava lähemmäksi toisiaan, niiden henkilökohtaisia yhteyksiä olisi palautettava ja ymmärrystä olisi näin edistettävä. 

Venäjän hyökkäyssodan selkeä tuomitseminen

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan merkitsee murrosta myös Itämeren valtioiden neuvostolle. Joitain päiviä hyökkäyssodan alettua muut 11 jäsentä tekivät päätöksen keskeyttää Venäjän jäsenyys neuvostossa. (Itämeren valtioiden neuvoston lausunto). Tämän seurauksena Venäjä ilmoitti toukokuussa eroavansa neuvostosta. Jäljelle jääneet jäsenvaltiot Tanska, Saksa, Viro, Suomi, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi ja Euroopan unioni sopivat 25. toukokuuta ulkoministerien kesken Norjan Kristiansandissa jatkavansa neuvoston käyttöä keskustelualustana yhteenkuuluvuuden ja yhteistyön edistämiseksi Itämerellä.

Saksa keskittyy tuulivoiman laajentamiseen Itämerellä

Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock esitteli Saksan tärkeänä pitämiään asioita puheenjohtajakaudellaan, joita ovat merituulipuistojen laajentaminen, nuorten kohtaamisten tehostaminen ja ampumatarvikejätteiden hävittäminen Itämereltä. Hän korosti uusiutuvan energian edistämisen merkitystä Euroopan turvallisuuden kannalta: ”Fossiilisista energianlähteistä luopuminen ei ole vain ilmastopoliittinen välttämättömyys, vaan myös turvallisuuspoliittinen määräys.” 

Merituulipuistojen edistäminen Itämerellä

Neuvoston jäsenet jakavat tavoitteen ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Itämeren alue tarjoaa paljon mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotantoon erityisesti merituulipuistojen avulla. Tiiviissä yhteistyössä energiaministerien kanssa haluamme sopia Itämeren valtioiden neuvoston jäsenten kanssa kunnianhimoisten merituulivoimapuistotavoitteidemme toteuttamista koskevasta vuoropuhelusta ja aloittaa konkreettinen yhteistyö.

Itämeren ampumatarvikejätteet

Itämeren ampumatarvikejätteiden aiheuttamiin vaaroihin on viime aikoina kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Merenpohjaan on kertynyt 400 000 tonnia räjähteitä ja noin 40 000 tonnia kemiallisia aseita, jotka vastaavat suunnilleen 11 000 rekkalastia. Jätteet ovat tappava uhka ympäristölle ja meren eliöstölle. Saksaa haluaa käyttää neuvostoa keskustelualustana luodakseen yhteisymmärryksen meressä olevien ampumatarvikejätteiden vaikutuksista ja haasteista. Saksan puheenjohtajakaudella tämän tärkeän aiheen parissa pitäisi kehittää alueellista yhteistyötä.

Nuorten vaihto-ohjelmia ja tapaamisia

Monet Itämeriyhteistyössä käsiteltävät aiheet koskevat nuoria. Siksi Saksa on puheenjohtajakaudellaan sitoutunut vahvistamaan ja laajentamaan Itämeren alueen valtioiden nuorten henkilökohtaisia tapaamisia. Saksa haluaa puheenjohtajana antaa äänen nuorille, kun kyse on vastausten löytämisestä alueen haasteisiin, mikä onkin läpileikkaava aihe neuvoston koko toiminnalle. Lisäksi aihe on Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajavaltion Saksan yksi painopistealueista meneillään olevan Euroopan nuorisovuoden vuoksi.

Lisää Saksan puheenjohtajakaudesta

Saksa tukee neuvostoa lisäksi järjestön kolmella painopistealalla: Regional Identity, Safe and Secure Region ja Sustainable and Prosperous Region. Saksan puheenjohtajakauden ohjelma löytyy tästä.

Alkuvuodesta 2023 ulkoministeri Baerbock kutsuu ulkoministerikollegansa Itämeren valtioiden neuvoston kokoukseen Saksaan.