Laivasto on lisännyt toimintojaan Naton pohjoispuoliskolla 1. helmikuuta lähtien, mikä on selkeä osoitus liittolaisten välisestä tiiviistä yhteydestä.
Itämerellä tapahtuvissa toimenpiteissä ovat mukana muun muassa meripartiolentokone P-3C Orion, kaksi miinalaivaa ja Sachsen-fregatti. Samaan aikaan Saksan merivoimat osallistuu tehokkaasti Naton pohjoispuoliskolla ja Välimerellä toimiviin pysyviin joukkoihin.
„Meidän jos jonkun valtion merivoimat on osoitus liittolaisten yhteisvastuullisuudesta.“ kontra-amiraali, laivaston komentaja Jan C. Kaack korostaa. „Olemme Naton ainoa merivoima, joka huippuvarustetuin laivoineen ja äärimmäisen motivoitunein miehistöineen on mukana kaikissa neljässä pysyvässä laivastoyksikössä.“ Tällä hetkellä yli 500 merivoimain sotilasta ovat tehtävissään kuudella aluksella Naton pohjoisella ja eteläisellä puoliskoilla.
Kun Saksan meripartiolentokone laskeutui aamulla 14. helmikuuta Turkuun, samaan aikaan miinalaivat Fulda ja Datteln saapuivat Tallinnaan. Laivastonjohto muutti pikaisesti Pohjanmeren alueelle suunnitellun harjoituksen Itämerelle. Lyhyen pysähdyksen jälkeen ne täydensivät merialueenvalvontaa Suomenlahdella ja harjoittelivat Suomen ja Viron laivastojen yksiköiden kanssa. Laivaston komentaja Kaack päätti lähettää 15. helmikuuta ilmavoimien Sachsen-ilmapuolustusfregatin Itämeren eteläosiin. Sillä koulutetaan miehistöä ja harjoitellaan yhteentoimivuutta liittolaisten kesken. Laiva pystyy valvomaan tehokkaalla SMART-L tyypin päätutkallaan yhteistä ilmatilaa Itämerellä. „Tämä on myös yksi merkki liittolaisten välillä vallitsevasta yhteisvastuullisuudesta.“ Kaack lisää.

Jatkuva erityisjoukkojen valmius aluksilla

Saksan puolustusvoimat lähettivät nopeasti Berliini-miehistötukialuksen jo 1. helmikuuta Naton merivoimain joukkoon 1 (SNMG 1), jonka ala ulottuu Itämerelle asti. Moottoripolttoaineella ja muilla varusteilla lastattu alus kasvattaa merkittävästi monikansallisten liittolaisten kestävyyttä merellä. Lisäksi tukimiehistöalus palvelee uutena lippulaivana.
Bad Rappenau-miinantorjuja liittyi Mustallamerellä 1. maaliskuuta viimein Naton miinantorjuntaoperaation joukkoon 2 (SNMCMG 2). Saksan merivoimat järjestää aluksen kullekin neljälle Naton merivoimain yksikön joukolle.
Joukot muodostavat Naton nopean toiminnan joukkojen merivoimain osan. SNMG 1 ja SNMCMG 1 toimivat Itämeren ja Pohjois-Atlantin alueilla. Nämä sekä kaksi Välimerellä toimivaa joukkoa pystyvät reagoimaan kriiseihin välittömästi, ja laivasto osallistuu niihin lähes jatkuvasti. „Joukot ovat tehostetusti valmiustilassa – päivän jokaisena tuntina, viikon jokaisena päivänä ja vuoden jokaisena päivänä.“ Kaack alleviivaa.

Saksan merivoimat – Baltian ja Pohjolan kumppani keneen nojata

Kontra-amiraali Kaack seurasi 14. helmikuuta myös meripartiolentokoneen kahdeksantuntista lentoa Itämeren yllä aina Suomeen saakka. Kaack keskusteli Turussa Puolustusvoimain lippuemiraalin merivoimien esikuntapäällikön Tuomas Tiilikaisen kanssa merivoimien turvallisuuspoliittisesta tilasta Itämerellä.
„Tämä oli poliitikalle osoitus, että merivoimat pystyy osoittamaan poliittisia painopisteitään vaikeassa tilanteessa pienellä vaivalla, mahdollisimman suurella näkyvyydellä, useimmin avomeren kansainvälisillä merialueilla potentiaalista vastustajaa vastaan kuin hädässä olevalle liittolaiselle tai arvokumppanille.“ Kaack sanoo. Tähän merivoimat, Bundeswehr ja koko liittouma tarvitsee varman kuvan sen hetkisestä tilanteesta. Tätä edistetään lentokoneillaan ja muilla tiedusteluyksiköillä.
Syy tämänhetkisiin toimenpiteisiin on kärjistynyt kriisi Ukrainan ja Venäjän välillä ja voimistunut uhka, jonka parissa erityisesti Saksan kumppanit Itä-Euroopassa kokevat.
Kriisin alusta pitäen vuodesta 2014 Saksan merivoimat on lisänneet osuuttaan kansallisessa ja liittolaisten puolustuksessa. Se näkyy Naton ja EU-kumppaneiden uusina yhteistyön muotoina edellä mainittujen yhteistyömuotojen lisäksi laajalla alueella Itämerellä.
Vuonna 2015 perustettiin Baltic Commanders Conference (BCC), johon osallistuvat vuosittain laivastojen johtajat Tanskasta, Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Tämän vuoden konferenssi järjestettiin 1.–2. maaliskuuta Puolan Gdyniassa.
„On onni, että tällainen keskustelutilaisuus on, sillä se edistää vastavuoroista luottamusta, synnyttää molemminpuoleista ymmärrystä ja luo kestäviä verkostoja, mikä hitsaa meitä yhteen.“ Kaack kertoo.

Saksan merivoimien GERMARFOR-esikunta (German Maritime Forces) on valmiina kriisien ja konfliktien varalta

Yksi BCC:n saavutuksista on Saksan Itämeren alueen kumppaneiden osallistuminen GERMARFOR-esikuntaan. Vuodesta 2019 merivoimat on kehittänyt esikuntaa, jonka kokonaisvaltainen käyttöönotto on tarkoitus aloittaa 2023. Esikunnan pitäisi tulevaisuudessa pystyä johtamaan Naton laivastojoukkoja, kuten liittouman neljää merivoimajoukkojen yksikköä.
GERMARFOR-esikuntaan kuuluu noin 100 sotilasta, eli esikunta koostuu asiantuntijahenkilöstöstä, jonka täytyy pystyä suoriutumaan monimutkaisista tehtävistä merellä. Runsaan neljänneksen muodotavat kansainväliset keskustelu- ja yhteyshenkilöt, joita on muun muassa Suomesta. Kriisitilanteissa esikunta voidaan kasvattaa jopa 170 henkilöön. Itämeren alueen joutuessa kriisiin GERMARFOR-esikunnan merivoimat voidaan luovuttaa Naton komentoon Itämeren merikomponenttiin. Konfliktialueella jokainen sotilaallinen puolustushaara taataan yhdessä maa- ja ilmavoimain päätoimipaikkojen kanssa.
Nopealla, joustavalla pohjoispuoliskon merivoimain vahvistuksella ja pitkäjänteisen, kasvavan Itämerikumppaneiden yhteistyön tavoitteena on tukea liittoumaa merivoimien osalta Kööpenhaminan ja Helsingin sekä Gdanskin ja Tukholman välillä. Tämä varmistaa Koillis-Euroopan liittolaiset ja edistää Naton pelotetta myös täällä.