Willkommen auf den Seiten des Auswärtigen Amts

Periaattellisia huomioita Saksan ja Suomen välisestä verosopimuksesta

Alte Frau schreibt Ihr Testament.

Erbrecht, © Colourbox

08.04.2019 - Artikkelit

Saksan ja Suomen välillä 19. helmikuuta 2016 tehty kaksinkertaista verotusta koskeva sopimus on monimutkaisen neuvottelu- ja yhteensovittamisprosessin tulos. Neuvotteluissa sopimusosapuolet  Saksa ja Suomi pyrkivät sovittamaan etunsa yhteen kummankin maan veropoliittisten periaatteiden pohjalta.

Tämän lisäksi on huomioitava, että vero-oikeutta ei vielä ole yhdenmukaistettu Euroopan unionissa. Kuten aiemminkin, tuloverotuksen kriteerien määrittely kuuuluu yksittäisille jäsenvaltioille. Valtioiden rajat ylittävissä asioissa tästä voi yksittäistapauksissa aiheutua asianosaiselle heikennyksiä verorasituksen suhteen, etenkin jos kahden maan vero- ja sosiaaliturvajärjestelmät eroavat selvästi toisistaan. Koska vero-oikeutta ei Euroopassa toistaiseksi ole yhtenäistetty, tätä ei valitettavasti voida välttää.

Saksan ja Suomen välillä 5. heinäkuuta 1979 kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen (DBA-FIN 1979) 18 artiklan 2 momentin 1 lauseen mukaan Saksalla oli tähän asti suhteessa Suomeen oikeus verottaa lakisääteisen sosiaalivakuutuksen perusteella maksettuja tuloja (tähän kuuluvat Deutsche Rentenversicherungin maksamat eläkkeet). Saksa käytti verotusoikeuttaan noudattaen rajoitetun verovelvollisuuden periaatetta. Kaksinkertaista verotusta ei syntynyt, koska sosiaalivakuutukseen perusteella maksettua eläkettä sai verottaa ainoastaan Saksa, kun taas Suomi vapautti nämä Saksasta saadut eläketulot suomalaisesta verosta (DBA-FIN 1979, 18 artikla 2 momentti).

Vuoden 1979 sopimuksen uudistaminen oli välttämätöntä, koska molemmissa maissa tapahtunut taloudellinen ja vero-oikeudellinen kehitys oli ajanut sen ohi. Tämän vuoksi Saksan ja Suomen välillä allekirjoitettiin 19. helmikuuta 2016 uusi kaksinkertaista verotusta koskeva sopimus (DBA-FIN 2016). Uusi sopimus on laadittu rakenteeltaan ja vaikutukseltaan OECD:n mallisopimuksen mukaiseksi ja vastaa sisällöltään pääpiirteissän Saksan sopimuspolitiikkaa. Sopimuksen uudistamisesta aiheutui muun muassa muutoksia virkamieseläkkeiden ja muiden eläkkeiden suhteen. Uuden sopimuksen mukaan kaikkia eläkkeitä koskee sopimuksen 17 artiklan mukaan niin sanottu jaettu verotusoikeus. Tämä tarkoittaa, että sekä Saksa lähdevaltiona  että Suomi asuinvaltiona ovat periaatteessa oikeutettuja verottamaan eläkkeitä. Verotuksen kriteerit määräytyvät – kuten jo todettu – kulloistenkin kansallisten säädösten perusteella. Täten syntyvä kaksinkertainen verotus vältetään siten, että Suomi 21 artiklan 2 momentin a) kohdan mukaan myöntää suomalaisesta verosta  Saksassa maksetun veron suuruisen vähennyksen.

Vastuu henkilöä tai perhettä koskevien vähennysoikeuksien huomioimisesta on periaatteessa asuinvaltiolla (tässä:Suomi), jonka on verotuslainsäädäntönsä puitteissa huolehdittava  kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä ja mahdollisesti kysymykseen tulevien muiden vähennysten myöntämisestä perustoimeentulon varmistamiseksi.

Yllä on annettu joitain periaatteellisia ohjeita. Mikäli Teillä on kysyttävää konkreettiseen tilanteeseenne liittyen, pyydämme Teitä kääntymään veroneuvojan tai vero-oikeuteen erikoistuneen asianajajan puoleen. Mikäli Teillä on konkreettisia kysymyksiä Suomen kanssa  kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi solmitun sopimuksen periaatteista, voitte ottaa yheyttä Saksan valtiovarainministeriön kansalaisia palvelevaan yksikköön: buergerreferat@bmf.bunde.de .

sivun alkuun